*

HannuHimanen

Natostakin keskusteltava avoimesti

Avoin keskustelu turvallisuuspolitiikan peruskysymyksistä, myös Nato-jäsenyydestä, on kansallisen vahvuuden merkki. Erilaisten näkemysten esittäminen ei keikuta venettä, vaan päinvastoin tukee ulkopoliittisen johdon toimintaa erityisesti jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa.

Turvallisuuspoliittinen keskustelu on jostain syystä suomalaisille edelleen vaikeaa.  Jos joku rohkenee puhumaan Natosta myönteiseen sävyyn, ryhdytään välittömästi ampumaan pianistia, näkemyksen ja viestin esittäjää.  Keskustelijan motiiveita epäillään ja hänen edellytyksensä mielipiteen esittämiseen kyseenalaistetaan.

Seurauksena on julkisen keskustelun paha vääristymä.  Natosta ja sen jäsenyydestä ei ole sopivaa puhua myönteisessä sävyssä.  Sen sijaan  keskustelua dominoivat jäsenyyden äänekäs vastustaminen ja Venäjän huolten myötäily.  Hallitusohjelmaan sisältyvästä "Nato-optiosta" voi puhua, jos muistaa korostaa, ettei jäsenyys ole ajankohtainen ainakaan tällä hallituskaudella – jos koskaan.

Asetelmaa on verrattu 1700-luvun Ruotsin hattuihin ja myssyihin, kuten mm. Heikki Vento ja Lasse Lehtinen ovat tehneet.  Tämän päivän suomalaiset myssyt ovat "perinteisen ulkopoliittisen linjan" kannattajia ja haluavat kuunnella Venäjää herkällä korvalla.  Hatut taas katsovat Suomen puolueettomuuden jääneen kylmän sodan myötä historiaan ja ovat valmiita harkitsemaan Nato-jäsenyyttä.

Ikävintä tässä vinoutuneessa keskustelussa on liittoutumiseen avoimesti suhtautuvien tai sen puolesta puhuvien kärkäs mustamaalaaminen.  Heidän väitetään rikkovan kansallista konsensusta ja horjuttavan presidentin ja ulkopoliittisen johdon asemaa.

Hyvä esimerkki keskustelun pelisäännöistä on vyörytys, jonka kohteeksi kansanedustaja Elina Lepomäki vastikään joutui.  Hän arvioi puheenvuorossaan ajankohtaista turvallisuuspolitiitista tilannetta.  Lepomäen keskeinen päätelmä oli, että vaikka oma vahva puolustus on Suomen tärkein turvallisuuspoliittinen voimavara, "yksin emme pärjää".  On siksi syytä voimistaa "puolustuksellista länsi-integraatiota".

Lepomäen puheenvuoro synnytti voimakkaita reaktioita edustajatovereissa, joista monet kokivat tarvetta sanoutua siitä näkyvästi irti.  Lepomäen edellytyksiä keskustella turvallisuuspolitiikasta epäiltiin, ja puheenvuoroa pidettiin pöyristyttävänä ja dramaattisena.

Avoin keskustelu turvallisuuspolitiikan peruskysymyksistä on kansakunnan turvallisuuden kannalta hyvä ja tarpeellinen asia.  Nato-jäsenyyttä voi perustellusti, rationaalisin argumentein, niin vastustaa kuin kannattaakin.  Liittoutumisen vastustuksessa sekin on legitiimiä, että perusteena käytetään Venäjän kielteistä suhtautumista liittokuntaan.  Venäjän narratiivista tulisi kuitenkin keskustella avoimesti.

Jotkut avaavat perusteitaan sen verran, että sanovat Naton suhtautuvan Venäjään vihamielisesti ja jopa hautovan hyökkäysaikeita.  Tästä ajattelusta kumpuaa näkemys, että läntinen puolustusyhteistyö voisi merkitä Suomen alueen käyttämistä "vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan", kuten eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on kovan väännön jälkeen mietintöönsä kirjannut.  Tätä keskustelua Olli Ainola on avannut kiinnostavasti artikkelissaan.

Keskustelussa Suomen oman kansallisen turvallisuuden näkökulma on jäänyt pahasti alakynteen.  Sen sijaan monet tuntuvat kantavan isoa huolta Venäjän turvallisuudesta, siten kuin se itse sen on määritellyt.  Venäjä haluaa selvästikin luoda länsirajalleen neutraalin turvallisuusvyöhykkeen, jota se voisi dominoida.  Se leimaa Naton legitiimin puolustussuunnittelun hyökkäystoimien valmisteluksi.  Venäjä haluaa hämärtää Naton perustehtävää puolustusliittona, joka ei halua eikä kykene hyökkäykselliseen toimintaan jäsenmaidensa rajojen ulkopuolella.  Viime vuodet Nato on pyrkinyt lähinnä varmistamaan perussopimuksensa kollektiivista puolustusta tarkoittavan 5. artiklan uskottavuuden.

Oman turvallisuuspoliittisen keskustelumme keskipisteeseen tulisi nostaa Suomen kansallisen puolustuksen tarpeet.  Määrällisesti ja laadullisesti riittävän puolustusratkaisun keskeinen tarkoitus on deterrenssi, konfliktiin joutumisen ennalta ehkäisy.  Puolustuskyvyn kehittämiseen kuuluvat hallitusohjelman mukaisesti paitsi puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja EU:n yhteinen puolustus myös kumppanuus Naton kanssa ja mahdollisuus hakea liittokunnan jäsenyyttä.

Pakotettu ulkopoliittinen konsensus, joka perustuu vaikenemiseen ja vaientamiseen, ei kuulu tämän päivän maailmaan.  Se ei luo kansallista yhtenäisyyttä, vaan päin vastoin viestii epävarmuudesta ja heikkoudesta.  Sen sijaan avoin ja faktapohjainen keskustelu turvallisuuspolitiikasta kertoo kansallisesta itseluottamuksesta ja vahvistaa ulkopoliittisen johdon asemaa.

Hallituksen turvallisuuspoliittinen linja on johdonmukainen ja ennustettava.  Taitava ulkopoliittinen johto ei kuitenkaan vierasta monipuolista ja vivahteiltaan rikasta keskustelua turvallisuuspolitiikasta.  Suomen edustajat pystyvät käyttämään kotimaista mielipiteiden kirjoa hyväkseen omassa ulkopoliittisessa toiminnassaan.  Tämä pätee erityisesti vaikeassa ja jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa, kaikissa ilmansuunnissa.

 

Hannu Himanen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Samaa mieltä emeritussuurlähettilään kanssa: Natosta pitää voida keskustella avoimesti.

Tänään kuitenkin kello kaksi iltapäivällä ilmoittaa mahdollisesta presidenttiehdokkuudestaan mies, joka 19.12.2014 käskytti ennen eduskuntavaaleja puoluejohtajia, että ulko-ja turvallisuuspolitiikasta pidetään suut supussa. Varsinkaan Nato-asia ei sitten tule nousemaan esille vaaliteemana, eihän.

Ei noussut.
Näin siis demokratiaksi mielletyssä maassa, joka mielellään kehua retostelee erityisesti avoimmuudellaan ja sananvapaudellaan ja uudenvuodenpuheissa uskottelee kuuluvansa länteen.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Sama kaveri, joka valitaan uudelle kaudelle, ilmoitti jokin aika sitten, että EU-maista ei löydy Suomen auttajaa mahdollisessa kriisissä. Kaveri oli kysellyt muutaman vuoden aikana turvatakuita Suomelle mutta ei ollut löytänyt niitä mistään. Kun Natokaan ei auta kuin jäseniään, mitä tekee kaveri? Ei mitään, sillä ainahan voimme luottaa Venäjän hyvyyteen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Nato on tätänykyä 29 läntisen demokratian muodostama puolustusliitto, johon Suomi ei halua liittyä.

Suomi katsoo olevansa liittoutumattomana "puolueeton" ja näin kuvittelee pyvyvänsä mahdollisten kriisien ulkopuolella.

Aivan varmasti pysyy sellaisen kriisin ulkopuolella, joka mahdollisesti syntyy, jos Meksiko hyökkäisi Natomaa USA:n kimppuun. Naton jäsenenä meitä velvoittaisi se 5.artikla.

Mutta jos ollaa realisteja, onko Suomen lähialueilla ennustettavissa sellaista kriisiä, johon Venäjällä ei olisi osuutta? Jos sellaista ei voida edes kuvitella, Suomen kannattaa pysytellä liittoutumattomana. Kriisi ei varmasti kosketa meitä täällä pohjolan perukoilla.

Sitten toinen kysymys on se Nato. Minusta tuntuu, että jo tämä nimi saa muutamilla kansalaisilla verenpaineen nousemaan. Ehkä kannattaisi vaihtaa nimeksi vaikka Pato, joka kuvaisi paremminkin mistä on kysymys.

Jos kysyy miten liitoutuminen on haitaksi Suomelle, ei tule selvää vastausta. Ei se voi olla haitta, jos epäillään 5.artiklan toimimista. Kysymys on samasta, jos jätetään vakuutus ottamatta siksi, ettei se vakuutusyhtiö kuitenkaan korvaa vahinkoa. Minulla on omakohtainen kokemus siitä, että on joskus korvannut.

Miksi Naton vastustajat eivät voi olla rehellisiä ja sanoa sen oikean syyn:
VENÄJÄ EI HYVÄKSY SUOMEN NATOJÄSENYYTTÄ.

Jos etenkin valtiojohto sen sanoisi, tämä jatkuva kitinä ja kiima loppuisi heti.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Matti Villikari: "Miksi Naton vastustajat eivät voi olla rehellisiä ja sanoa sen oikean syyn:
VENÄJÄ EI HYVÄKSY SUOMEN NATOJÄSENYYTTÄ."

Nähdäkseni siksi, että silloin Naton vastustajat joutuisivat epäsuorasti myöntämään, että Suomi on tieten tahtoen ja ihan vapaaehtoisesti antanut pois olennaisen tärkeän osan itsenäisyyttään luovuttamalla päätösvallan omasta puolustusratkaisustaan Kremliin.

Aika hätkahdyttävää, että tällaisen asian joutuu toteamaan itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlia vietettäessä.

Ennen eduskuntavaaleja yritin kysellä ehdokkaiden Nato-mielipiteitä blogikirjoituksessa, joka löytyy täältä: http://seppolavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18938... .
Tulos oli juuri niin laiha kuin odotinkin. Vain muutama uskalsi vastata.
Kirjoitin silloin mm. näin:

"Aihetta pakoilevia ja vastaamista vältteleviä ehdokkaita pidän kyvyttöminä osallistumaan turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon.
Suvereenin valtion turvallisuus on perusolemukseltaan ihan pragmaattinen sotilaallinen ja teknis-taloudellinen kokonaisuus. Siitä päättämisessä ei saa olla sijaa homehtuneilla yya-liturgioilla, galluptulosten taakse piiloutumisella eikä missään nimessä ulkovaltojen painostuksella. Venäjän reaktioiden pelko on typerin mahdollinen syy luovuttaa Suomen omaa päätösvaltaa Kremliin. Poliittisten päätösten on perustuttava sotilasasiantuntijoiden laatimaan realistiseen tilannekuvaan, resurssianalyysiin ja kustannuslaskelmiin. Kansakunnan turvallisuus ei mielestäni ole myöskään mikään ideologinen vasemmisto-oikeisto-asetelma."

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Seppo Lavonen, tarkemmin näitä kommentteja lukemalla, huomaan, että olen ollut väärässä. Kyllä sellaisia Naton vastustajia löytyy, jotka aidosti pelkäävät, että Natojäsenyydestä seuraa Suomen, tai ainakin strategisten kohteiden miehittäminen tai tuhoaminen.

Nämä henkilöt todistavat meille, että Venäjä on imperialistinen roistovaltio. Nämä henkilöt todistavat, että jos Suomi liittyy Natoon, Venäjän toteuttaa ennalta ehkäisevän "puolustuksellisen offensiivin" Suomen alueella. Naton vastustajat haluavat meille "natottajille" kaikin tavoin todistaa, että Venäjä vähät välittää YK:n periaatteista ja että Venäjä on imperialistinen roistovaltio.

Perimmäinen näkemysero on siis siitä, että Naton kannattajat eivät sentään usko aivan niin pahaa Venäjästä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Venäjäuhka on ollut yllämme jo 70 vuotta ja uudet sukupolvet ovat edelleen yhtä huolestuneita.
Venäjäuhka on vähentynyt merkittävästi alkuajoista jolloin oli myös vallankumouksen pelko ja siihen neuvostojoukkojen apu.
Silloin pelkoa oli.
Nyt on vaarana että amerikkalainen Nato liudentuu ja europpa joutuu itse huolehtimaan itsestään.
Tämä sokea amerikkaan luottaminen näkyy että Suomessa on europan suurin koulutettu armeija.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nato ollut yleisimpiä aiheita tässä US-blokeissa.

Käyttäjän karitorikka kuva
Kari Torikka

No, ainakin tällä foorumilla NATOsta on keskusteltu iät & ajat, ja näppituntumalla arvelisin, että esitetyistä mielipiteistä 3/4 on ollut natomyönteisiä, valitettavasti.

Minusta ongelma on ollut enemmänkin siinä, että NATOon kokonaan kielteisesti tai jopa jäsenyyteen vain osin epäilevästi suhtautuvien kommentit leimataan "ryssän kätyreiden/Putinin nuolijoiden/trollien" tekemiksi.

Silti keskustelua on hyvä jatkaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Eivät ne tietenkään ole mitään ryssän kätyreitä, jotka puhuvat natokiimaisista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kari Torikka, Venäjän johto tarvitsee ulkoista uhkaa sisäpoliittisista syistä. Siksi se on kehittänyt uhkakuvan, että Naton tarkoituksena on hyökätä Venäjälle.

Suomessa eräät Naton vastustajat pitävät tätä Venäjän propagandaa totena. Heille Nato on "hyökkäysliitto". Eivät nämä "herkkäuskoiset" tietenkään ole "ryssän kätyreitä/Putinin nuolijoita eikä trolleja" he vain uskovat Venäjän propagandistisia valheita. Kukaan ei usko jos Venäjällä väitettäisiin, että EU:n tavoitteena on hyökätä Venäjälle. Hyökkäyspäätös Natossa ja EU:ssa on yhtä mahdoton. Jos USA haluaa hyökätä Venäjälle, sitä ei pidä yhdistää Natoon. Yksikään eurooppalainen maa ei lähtisi siihen hyökkäykseen mukaan. On siis täysin tahallista häirintää puhua hyökkäysliitosta. Miten mielestäsi näitä häiritsijöitä pitäisi nimittää?

Käyttäjän teuvomast kuva
Teuvo Mast

Kyllä Natosta voi avoimesti keskustella mutta viisainta jättää se pelkäksi keskusteluksi . terv tepivaari

Käyttäjän teuvomast kuva
Teuvo Mast

Nato kannatus on ollut jo pitkään tuossa n 22 % jotenka ei sillä vielä kannata retostella terv tepivaari

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tarkoittaako kannatusprosentti myös äänioikeutta. Eikö 22 %:n kannatuksella saa
esittää kysymystä mitä haittaa Natosta olisi Suomelle? Keskustelu olisi asiallista jos ilman tunteita ja leimaamisia voitaisiin keskustella todennettavissa olevista eduista ja haitoista.

Käyttäjän KeijoPerl kuva
Keijo Perälä

Kaikki pitävät Suomea puolueettomana maana YYA-aikana. Kuitenkin meillä oli puolustussopimus N-liiton kanssa. Siinä oli nimetty ainoa mahdollinen vihollinenkin. Mitä puolueettomuutta sellainen on?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hannu Himanen: "Keskustelijan motiiveita epäillään ja hänen edellytyksensä mielipiteen esittämiseen kyseenalaistetaan."

En ole kokenut että edellytyksiäni mielipiteen esittämiseen olisi kyseenalaistettu. Sitä vastoin ihmettelen keskustelun heikkoa tasoa: "toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä".

Olisi kovin yksinkertaista jos voitaisiin keskustella pelkästään vain Suomen kannalta liittoutumisen tuomista hyödyistä ja haitoista.

Kiistaton hyöty on että liittoutuminen moninkertaistaisi Suomen puolustuskyvyn.
Todennäköisesti Suomen "maariski" vähenisi länsimaisten investoijien silmissä.

Kiistaton haitta on että Suomen suhteet Venäjään saattaisivat hetkellisesti heiketä.

Liittoutumista johtuva solidaarisuus (5.artikla) saattaa olla haitta mutta tämä ei ole yksiselitteistä.

Tässä alkuun näitä, mutta en enää haluaisi kuulla "sinkkiarkuista" enkä siitä että Nato on hyökkäysliitto.

Eikö todellakaan aiheesta saa aikaan asiallista keskustelua?

PS

Presidenttiehdokas Sauli Niinistönkään puheesta ei saa muuta selvää kuin ettei hän ei kannata Natoa. Perustelut jäävät kertomatta. http://www.is.fi/presidentinvaalit/art-20000004708...

Mitä hyötyä Nato-jäsenyydestä olisi Suomelle?

- Joidenkin arvioiden mukaan se lisäisi Suomen turvallisuutta. En ole välttämättä samaa mieltä.

Mitä haittaa Nato-jäsenyydestä on?

- Kyllä se tarkoittaa tuntemuksia Venäjän puolelta. Nato-jäsenyyden kustannus on myös aika avoin, emme tiedä sitä.

Miksi Suomen pitää kuunnella Venäjää?

- Ei se ole kuuntelemista, vaan se on itsenäinen valinta.

Miksi Natosta ei voida Suomessa puhua?

- Kysytäänkö sitä todella minulta? Kyllä minä olen puhunut. Jos joku mainitsee sanan Nato, ja jos ei osallistu siihen kilpailuun, kuka on eniten Natoa vastaan, sen jälkeen räiskitään leimakirveellä. Se tekee keskustelusta aika vaikeaa.

Mikä ihme oli kuusi vuotta sitten eurooppalainen Nato?

- Se noudatteli ranskalaista ajattelutapaa. Ranskahan oli jäsen, mutta irrallaan, ja helli ajatusta, että tulemalla takaisin Naton syliin, Eurooppa saa tuntuvasti päätösvaltaa. No, ranskalaiset palasivat täystehoisen Naton toimintaan, eivätkä sitä toimintaa muuttaneet. Se on menneen talven lumia.

Kannatatteko nyt eurooppalaista Natoa?

- En usko, että siihen on paluuta.

Kannatatteko Natoa?

- En.

****
Tuo edeltävä haastattelu tehtiin 2012 mutta tuskin presidenttiehdokas Niinistön kanta siitä on muuttunut. Tuskin hän vaalikampanjassaan ilmoittaa kannattavansa Natoa.

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

Hyvä kirjoitus, olen samaa mieltä - avointa keskustelua tarvitaan.

Tämä lause vähän särähti: "Venäjä haluaa hämärtää Naton perustehtävää puolustusliittona, joka ei halua eikä kykene hyökkäykselliseen toimintaan jäsenmaidensa rajojen ulkopuolella."

Miten tähän istuvat NATO:n toimet Serbiaa vastaan, sodan osapuolena Afganistanissa ja Libyan Gaddafin kaataminen (jonka jäljiltä Libya on käytännössä "failed state" ja terrorismin pesäke)? Nähdäkseni NATO on kyennyt varsin hyvin hyökkäykselliseen toimintaan jäsenmaidensa rajojen ulkopuolella.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Tarkoitatko, että Nato on aloittanut sotatoimet mainitsemissasi maissa? Minulla on eri tiedot. Ehkä voit kertoa mitkä Naton hyökkäykset on tehty Naton jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä?

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen

NATO:n hyökkäyksellistä toimintaa jäsenmaiden ulkopuolella:

1. Operation Deliberate Force: Involving approximately 400 aircraft, Deliberate Force targeted at the Army of Republika Srpska whose presence in Bosnia posed a danger to United Nations "safe areas".

2. Operation Allied Force: A sustained air campaign targeting infrastructure in Serbia and Serbian forces in Kosovo with the ulterior aim of getting the 'Serbs out [of Kosovo], peacekeepers in, refugees back' in the eyes of one NATO spokesman. The bombing lasted for nearly 3 months before all sides accepted the Kumanovo Treaty which ended the Kosovo War and the deployment of KFOR. The legitimacy of the NATO air campaign has been questioned as too was the number of civilian casualties in the operation.

3. ISAF, Afganistan: International Security Assistance Force, a multi-national NATO-led coalition with the aim of enforcing peace in Afghanistan. ISAF ceased combat operations in 2014, with a minority of troops remaining behind as the advisory Resolute Support Mission.

4. Operation Unified Protector: The operation began with a naval arms embargo, while command of the no-fly zone and the air strikes against Libyan Armed Forces remained under command of the international coalition, led by France, the United Kingdom and the United States, due to lack of consensus between NATO members. On 24 March NATO decided to take control of the no-fly zone enforcement, by integrating the air assets of the international coalition under NATO command, although the command of air strikes on ground targets remained under national authority. A few days later, on 27 March NATO decided to implement all military aspects of the UN resolution and formal transfer of command occurred at 06:00 GMT on 31 March 2011, formally ending the national operations such as the U.S.-coordinated Operation Odyssey Dawn.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #19

Ei tämä ole vastaus kysymykseeni missä maissa Nato on aloittanut sotatoimet (julistanut sodan)?

Kuinka määrittelet "hyökkäyksellisen toiminnan"?

Käyttäjän IlkkaPnknen kuva
Ilkka Pönkänen Vastaus kommenttiin #21

Nykyisin ei mitään sodanjulistuksia juuri anneta kuten tehtiin vielä Toisen maailmansodan aikaan. Viittaan artikkelin tähän kohtaan: "...joka ei halua eikä kykene hyökkäykselliseen toimintaan jäsenmaidensa rajojen ulkopuolella."

Olen listannut tuohon ylle esimerkkejä halusta ja kyvystä hyökkäyksellisestä toiminnasta jäsenmaiden rajojen ulkopuolella.

En katso tarpeelliseksi viedä tätä edelleen nyt mihinkään inttämiseen. Noista operaatioista löytyy internetistä runsaasti tietoa jos niihin haluaa ja jaksaa uppoutua.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #22

Totta, lukemalla aiheesta tarkemmin, voimme huomata, että YK harjoittaa "hyökkäyksellistä toimintaa".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #24

Imperfektissä kyllä, mutta tuskinpa nykyään "jäsenmaidensa ulkopuolella". Koreat liittyivät 1991 ja Sveitsikin 2002.

No, lisään sen verran, että Kosovohan ei ole jäsen. Ja täsmennän vielä, että moni varmaan haluaisi sinne toimimaan NATO:n sijasta YK:n.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #25

Muistaakseni YK:n "hyökkäystoimintaan" Kosovossa osallistuivat mm. Elisabet Rehn ja Helena Ranta.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #22

En minäkään halua inttää selvistä asioista, joita joko tahattomasti tai tarkoituksella halutaan sekoittaa.

Se, että Nato on osallistunut hyökkäykselliseen toimintaan, EI TARKOITA että Natossa olisi tehty päätös hyökätä johonkin Naton ulkopuoliseen maahan. Nato on toiminut YK:n operaattorina siksi, että YK:lla itsellään ei ole rauhanturvaamiseen soveltuvia joukkoja.

Tietenkin jälkiviisaasti voidaan todeta, että Nato on toiminut tyhmästi suostuessaan sellaisiin toimiin, jotka eivät kuulu Naton perussopimuksessa määriteltyihin tehtäviin. Nato on JÄSENTENSÄ puolustusliitto eikä YK:n käsikassara.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Siteeraan kolme twiittiä Martin Schulzilta:

1. Ich will die europäische Verteidigungsunion. So verhindern wir Krieg in Europa, bekommen ein hocheffektives Militär & sparen noch auch Geld. (26. toukokuuta)

2. Äusserungen v. Trump sind unerträglich. Auch im Wahlkampf gilt: Wenn die Kanzlerin deutsche Interessen vertritt, hat sie meine Unterstützung. (26. toukokuuta)

3. he best answer to Donald Trump is a stronger Europe. La meilleure réponse à Donald Trump, c'est une Europe plus forte. (29. toukokuuta)

Olen samaa mieltä.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Hannu Himanen: "Hyvä esimerkki keskustelun pelisäännöistä on vyörytys, jonka kohteeksi kansanedustaja Elina Lepomäki vastikään joutui. Hän arvioi puheenvuorossaan ajankohtaista turvallisuuspolitiitista tilannetta."

Luin tuon Elina Lepomäen US-blogikirjoituksen ("Puolustuksessa hyvä aika tiivistää länsi-integraatiota") tuoreeltaan sen ilmestyttyä 16.5.2017. Oli helppo ennustaa, että "pöyristyjiä" tulee riittämään kuten kävikin. Jos Suomessa joku esittää ulkopoliittisen papiston kannasta poikkeavan epä-ortodoksisen puolustuspoliittisen mielipiteen, suhtautumistapoja siihen on yleensä vain kaksi:
1) pöyristytään ja tuomitaan, tai
2) yritetään vaieta kuoliaaksi.

Elina Lepomäestä tulee mieleen, että jos kerran Virossa on mahdollista valita presidentiksi tervejärkinen nuori nainen, miksi sama ei voisi onnistua Suomessa? Jos Lepomäki olisi ehdokkaana, hän saisi ääneni varmasti.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Neljättä vuotta seuraan Puheenvuoroa. Keskustelua Natosta on käyty ja käydään täällä aktiivisesti ja välillä räyhäkkäästikkin, puolesta ja vastaan. Jos joku poliittinen päättäjä, tutkija tai ns. asiantuntija erehtyy jonkun muun kuin optioidun mielipiteen sanomaan, lehdistö käyttäytyy kuin jotain ennenkuulumatonta olisi tuotu esille. Aikalailla kaikki on kyllä sanottu, sekä painavasti että kevyesti.

Kirjoittaja tarkoittanee, että keskustelua ei käy kukaan kenen keskusteluilla olisi ns. väliä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Ei ihan kaikki vielä. Naton haitat Suomelle on esitetty kevyesti. Odotan painavampaa.

Käyttäjän HelenaReponen kuva
Helena Reponen

Kevyesti: hinta on kohtuullinen ja kaverit on siellä kans. Haittamaina näen siellä Turkin. Painavinta, mitä tulee mieleen, on että liittyminen laukaisee Venäjän kanssa jonkinasteisen konfliktin, jossa saattaa mennä ihmishenkiä. Pitkällä aikavälillä Natoon kuuluminen on se keino millä pidetään myös teknisesti ja taloudellisesti omiakin uskottavia puolustusvoimia yllä. Uskottavia EU joukkoja ei rakenneta, koska kaksinkertaisissa uskottavissa joukoissa ei ole mitään järkeä. Ja jos USA ei olisi mukana, se se vasta pelottava vastakkainasettelu olisi! Olen syvästi pettynyt Niinistöön tässä asiassa, että hän ei johdattanut eikä johdata Suomea Natoon.
Merkittäviä haittoja on vaikea keksiä, sillä niistä ei oikein synny painavaa keskustelua.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #29

Harva Naton vastustaja kehtaa tunnustaa samaa mitä kirjoitit: "Painavinta, mitä tulee mieleen, on että liittyminen laukaisee Venäjän kanssa jonkinasteisen konfliktin, jossa saattaa mennä ihmishenkiä."

Eivät kehtaa siksi, että se vahvistaisi sen, että Venäjä on imperialistinen mafia, joka ei kunnioita suvereenien valtioiden itsemääräämisoikeutta.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Keskustelussa Suomen oman kansallisen turvallisuuden näkökulma on jäänyt pahasti alakynteen. Sen sijaan monet tuntuvat kantavan isoa huolta Venäjän turvallisuudesta, siten kuin se itse sen on määritellyt."

Itänaapurin näkökulman myötäilemisellä ja ennakoimisella on vahvat perinteet. Sitä toistettiin vuosikymmeniä ja se on tullut osaksi monen kansalaisen maailmankäsitystä. Tässä maailmankuvassa on myös viholliskuva: USA ja länsimaat, joilla on yhteinen puolustusliitto Nato. USA:ta ja länsimaita tarvittiin määrittämään sitä mitä Neuvostoliitto ei ole. USA ja länsi Natoineen ovat Neuvostoliiton ja Putinin Venäjän itänarratiivin roistoja.

Presidentti Koivisto kirjoitti kirjeen Gorbatshoville syksyllä 1985. Koiviston ajatukset eivät olleet mitenkään vieraita vasemmistolle ja Kepulle. Kirjeessä Koivisto kävi lävitse kaikki Suomen ajankohtaiset länsihankkeet mm. Suomen Eftan täysjäsenyysasia ja länsihuipputekniikkaa koskeva Eureka- projekti. Koivisto tekee loppuyhteenvedon, kertoo Suomen asenteesta sekä länteen ja etenkin itään.

"Pyrkiessään toimimaan liennytyksen puolesta Suomi joutuu joskus ottamaan sellaisia kannanottoja, jotka saattavat Neuvostoliiton kannalta vaikuttaa epäystävällisiltä. Suomen politiikka ei kuitenkaan koskaan tule kulkemaan Neuvostoliiton elintärkeitä etuja vastaan, koska meidän elintärkeät etumme eivät ole ole eturistiriidassa keskenään." (Seppinen: Suomettumisen syövereissä 2011, s.164)

Koivisto raportoi vireillä olevista ulkopoliittisesti merkittävistä asioista, tämä oli tietenkin hyvin lojaalia käytöstä Neuvostoliittoa kohtaan. Näin itänaapuri ei joutunut tapahtuneiden tosiasioiden eteen.
Tätä ajatusmaailmaa vasten Suomen Natojäsenyys on tietenkin törkeyden huippu.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

RE: "Turvallisuuspoliittinen keskustelu on jostain syystä suomalaisille edelleen vaikeaa. Jos joku rohkenee puhumaan Natosta myönteiseen sävyyn, ryhdytään välittömästi ampumaan pianistia, näkemyksen ja viestin esittäjää. Keskustelijan motiiveita epäillään ja hänen edellytyksensä mielipiteen esittämiseen kyseenalaistetaan".

"Jostain syystä.." Syy on selvä, se on henkinen totuus.

Monelle ihmiselle ihmisen henki on piilossa. Historian tapahtumat vuonna 1939-45. oli henkisesti ja fyysisesti väkivaltaa.

Antikristuksen henki oli päässyt valtaan Neuvostoliitossa, se riuhu ja raiskasi omaa ja naapuri kansojen ihmiskunnan sielua. Se teki paljon julmuutta ja sen seurauksesta pelon henki on vieläkin vallassa Suomen päällä.

Norja liittyi Nato henkeen vuonna 1949. Siellä se NATO henki on elossa vielä nyt 68 vuotta myöhemmin.

Suomessa arkaillaan NATO henkeä, siitä näkee millä keinolla pahuuden henki saa kansat voiman ja vaikutus piirin alle, uhkaamalla tuhota niitä kansoja ketkä eivät tottele diktatuurien oikkuja.

NATO hengessä on äly, aivot ja järki päässä. Sen voiman ja vallan käytössä on aitoa viisausta.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Natojäsenyyden myötä pääsisimme amerikkalaisten suojelukseen ja luopumaan asevelvollisuudesta kuten muutkin europan natomaat.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Asevelvollisuudesta luopuminen olisi Suomelle typerin tehtävissä oleva kardinaalivirhe. Kreikka ei ole asevelvollisuudestaan luopunut, eikä Nato sellaista edellytä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Juuri asevelvollisuudesta luopumisesta Nato jäsenyydessä Gustav Hägglund varoittaakin.
Ruotsin nuorison asevelvollisuusaatetta tuskin saadaan takaisin.
Asevelvollisuus on tärkeä vaikka uhka on teoreettinen verrattuna heti sodan jälkeisiin vuosiin jolloin pelkäsimme todella vallankumousta neuvostosotilaiden avustuksella.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #33

Ja miksi kenraali Hägglund on huolissaan maanpuolustustahdon romahtamisesta Nato-jäsenyyden myötä, määrärahat mukaan lukien?

Ei toki siksi, että Nato vaatisi Suomea tekemään mitään älyttömyyksiä.

Siksi, että inhorealistisesti suomalaisten poliitikkojen asenteet tunteva osaa odottaa heiltä itsepetosta, toiveajattelun varaan laskemista, Pollyannan hyväuskoisuutta ja pohjatonta typeryyttä aina tilaisuuden tarjoutuessa. Ei Natossa sinänsä vikaa ole, vaan niissä pässinpäissä, jotka kuvittelevat, että Nato-jäsenyyden myötä kaikki arkitodellisuuden lainalaisuudet lakkaavat pätemästä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #35

Amerikkalainen Nato olisi sotaisampi kuin europpalainen Nato.
Biden kävi Ruotsissa ja toi "salaista tietoa" koskien Gotlantia.
Ruotsi siirsi sotaväkensä ja kaksi tankkia ilman ammuksia Gotlantiin.
Sotilaat eivät saa harjoittaa ammuntoja saarella.
Toivottavasti Putin ei tätä tiedä tai sitten ruotsalaiset ottivat salatiedon bluffina.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #33

Jos tulisi sellainen aika, että Suomi jättäisi jäsenyyshakemuksen Natoon niin meillä käytössä oleva yleinen asevelvollisuus (Nykyisin noin 65 % ikäluokan miehistä suorittaa asepalveluksen) olisi jäsenyyttä puoltava argumentti. Meillä on pitkä maaraja Venäjän kanssa, useimmilla Natomailla ei ole. Maarajasta johtuen isosta reservistä on hyötyä Suomelle ja Natolle. Myös Natomaa Virossa on asevelvollisuus voimassa - tätä Hägglund ei tiedä tai ymmärrä.
Hägglund uskoo Nato- jäsenyyden lakkauttavan asevelvollisuuden. Tämä hänelle suotakoon.

Hägglund haluaa jakaa Ukrainan, jotta sota Venäjän kanssa saataisiin loppumaan. Hägglund sijoitti Win Capitaan. Sitä ennen hän toki kysyi neuvoa pankista, joka tietenkin varoitti Hägglundia tästä huijauksesta. Hägglund neuvot saatuaan luonnollisestikin sijoitti kymppitonnin menettäen sen. Hägglund siis uskoo Nato- jäsenyyden lakkauttavan asevelvollisuuden. Miehen meriitit tuntien samanhenkiset ovat hänen kanssaan samaa mieltä Natosta ja asevelvollisuudesta. He pitävät Hägglundia aikamme suuriin ajattelijoihin kuuluvana.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #36

Kenraali Hägglundin ajatukset liittoutumisesta poikkeavat kenraalikunnan enemmistön käsityksistä.
Hägglund katsoo, että ellei Naton 5.artiklan velvoitteet ole tarkkaan määritelty, niillä ei ole puupennin arvoa. Monet asiantuntijat ovat eri mieltä.

” auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia
ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.”

Kuuluisaksi tullut Hägglundin lausahdus on, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneen auttaminen voisi tarkoittaa vaikka "villasukkia ja näkkileipää". Mielestäni Hägglund aliarvioi pahasti Naton jäsenmaiden kollegoitaan, jos hän on sitä mieltä, että nämä katsoisivat tarpeelliseksi auttaa villasukilla hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.

Jäsenyyden haitaksi Hägglund uskoo myös sen että kansan puolustustahto romahtaisi ja asevelvollisuus lopetettaisiin. Näitä väitteitä Hägglund ei ole perustellut.

Hägglund on mielipiteillään saanut julkisuutta ja tämä on tietenkin tarpeen kenraalille, joka myy kirjallista tuotantoaan.

Käyttäjän HarriKuusela kuva
Harri Kuusela

Onko se mikään ihme että Nato ja varsinkin sen johtaja USA nähdään jonain muuna kuin puollustusvoimina?
Nyt kun ihmiset on oikeasti uskaltaneet alkaa keskusteleen siitäkin vaihtoehdotsta että Suomi pysyisi liitoutumattomana sen sijaan että lähtisi Natoon ja Naton velvotteisiin (Esim. Viron puollustus) mukaan alkaa se huolettaan Natottajia.

Jos olette huomanneet mediassa Natoa on ajettu jo vuosia ja niitä jotka on epäilleet sen mielekyyttä vaihtoehtona on vuosia nimeitelty vaikka miksi?
Se tarkoitus on ollut hiljentää soraäänet nimittelyllä ja leimaamalla heidät.
Tässä on huomionarvoista että tosiaan kukaan siis EI KUKAAN ole koskaan ollut sievästi sanottuna niin sanottu "venäjämielinen" Vaan KAIKKI haluais vaan että Suomi hoitaa maansa ja vain oman maansa puollustamisen itse kuten tähänkin asti. Tuo ajattelu ei ole ollut sallitua ääneen.

Nyt alkaa näkkyyn taas uusi kammppanja (näitä on ollut useita, sen huomaa kun jokin sama kommentonti argumentti lähtee kierrokselle) jossa nyt käytetään uhriutumista ja syytetään liitoutumattomuuden kannattajia juuri siitä mitä Natottajat on itse harrastaneet vuosia.

Kai te nyt tämän näette?

Jos ja kun nyt halutaan keskustella niin meidän pitää tunnustaa että infosotaa käy Suomessa myös muut kuin Venäjä. Onko sotaa edes mahdolista käydä yksipuolisesti? Tätä tosiasiaa ei voi KUKAAN Natottaja tunnustaa. Kokeilkaa vaikka. Se rikkoo sen illusion että vain yksi puoli on infovaikuttaja.
Kun he saataisiin se tunnustaan niin sitten voimme alkaa keskusteleen missä sitä infovaikuttamista on ja kuka sitä tekee ja missä mitta kaavassa.

Jään odottamaan leimakirveellä hutkijoita? Niitä on tähän asti riitänyt mutta en suostu vaikeneen.
Tsemppiä kaikille muille vastarannankiiskeille. Älkää antako niiden pelotella teitä hiljaisiksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"Suomi hoitaa maansa ja vain oman maansa puollustamisen itse kuten tähänkin asti."

Kuten tähän asti? Eli luovuttamalla maan pohjoisen puoliskon jonkin liittolaisen maakunnaksi?

Käyttäjän HarriKuusela kuva
Harri Kuusela

Juu ei.
Ei enää ketään huseeraamaan tänne.
Pappani menetti puolet suolistaan kun Saksalaisia ajettiin pois lapista.
Hoidetaan vaan omat rajat ja pyritään pitään ne rauhallisina ilman että aletaan viemään rautaa rajalle.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"tarkoitus on ollut hiljentää soraäänet nimittelyllä ja leimaamalla heidät"

"siitä mitä NATOTTAJAT on itse harrastaneet vuosia"

"Tätä tosiasiaa ei voi KUKAAN NATOTTAJA tunnustaa"

"Jään odottamaan leimakirveellä hutkijoita"

*****

Tunnustan olevani nimittelyllä ja leimaamalla soraääniä hiljentävä, leimakirveellä hutkiva NATOTTAJA natottajana tottajana totta janatottaja nat ottaja. ... Nato - Otan.

Toimituksen poiminnat